Voimanaisia historian kätköistä

Vielä pari sataa vuotta sitten elettiin meilläkin kulttuurissa, jossa naispuolisen kansalaisen (tai monarkian ajalla alamaisen) oli miltei mahdotonta omistaa mitään, edes itseään. Vasta vuonna 1930 tuli Suomessa voimaan laki, jonka myötä nainen ei ollut enää puolisonsa holhouksen alainen. 

Mainitun ikivanhan menettelyn vuoksi ei ole yllätys, että Varkaudenkin historia on paikkakunnan oloihin menneinä aikoina vaikuttaneiden henkilöiden osalta hyvin miesvoittoinen. Wredet, Wahlit ja Ahlströmit ovat asettaneet ruukintirehtööreiksi omia poikiaan tai luotettuja miehiä. Kauppalan ja sittemmin kaupunginjohtajina on toiminut aina miehiä, ja niin edelleen. 

Korkean aseman saavuttaminen yhteisössä on ollut naisille hyvin hankalaa, miltei mahdotonta. Tästä huolimatta varhaisemmankin Varkauden historiasta löytyy merkkinaisia, kun ryhtyy lähteitä hieman tarkemmin tutkailemaan. Jostain syystä he eivät ole vain päässeet juurikaan esille. Aiemmin on toki puhuttu esimerkiksi yhteiskuntavaikuttaja Olga Forsténista tai kansanmuusikko Kreeta Haapasalosta, mutta näitä tämän kirjoituksen hahmoja yhdistää enemmänkin valta ja raha.

 

Majurska maakaupoilla

Jo 1700-luvun loppupuolella tavataan ensimmäinen tärkeä hahmo. Kuopion seudulta kotoisin ollut Maria Sofia Falck naitettiin 16-vuotiaana Varkauden varuskunnan tulevalle komentajalle, parikymppiselle Anders Erik Ramsay d.y:lle vuonna 1778. Avioliitto päättyi vuonna 1795 majuriksi kohonneen Andersin kuolemaan. Parilla oli yksi alaikäinen lapsi, Alexander (s.1780). Anders oli ollut paitsi Varkauden komendantti, myös paikallisesti merkittävä maanomistaja. Aikansa lainsäädännön mukaan leskellä oli oikeus aviomiehensä omaisuuteen siinä tapauksessa, ettei heillä ollut täysi-ikäisiä lapsia. Tämä oli milteinpä ainoa keino naisen saada haltuunsa omaisuutta tuon ajan Ruotsissa (esimerkiksi toisella puolen valtakunnanrajaa Viipurin kuvernementissa naisilla oli mahdollisuus omistaa vaikkapa yritys). 

Kun Varkaudessa suoritettiin loppukesästä 1797 koko valtakuntaa koskenut maanjakotoimitus eli isojako, edusti huomattavaa Kosulanniemen tilaa leski, rouva, majurska Ramsay. Majurska tarkoittaa siis majurinnaa, eli hänet ymmärrettiin edelleen ensisijaisesti majurin rouvana. Sattumalta Varkauden seudulla vaikutti samoihin aikoihin muitakin leskeksi jääneitä rouvia, jotka olivat perineet siippojensa maaomaisuutta. Majurinna osti osan Kosulanniemestä leskeksi jääneeltä Johanna Katariina von Bornilta, Rantasalmen kirkkoherran tyttäreltä, joka oli myös upseerinleski.

Majurinna Ramsayn valtakuntaa. Rajapyykki pohjoisessa kulkee suuripiirtein nykyisen Hevosharjunkadun kohdalla, josta alkoi Immolan tila. Idässä tila rajoittuu Päiviönsaareen, jonka kruunu oli ottanut haltuunsa. Kuva teoksesta: Varkauden historia/Hannu Soikkanen

 

Johanna Katariina taasen oli aiemmin ostanut osuutensa Kosulanniemen tilasta Hedvig Juliana Munckilta. Hän oli omaa sukuaan Von Wright, jonka aviopuoliso oli niin ikään sotilas, everstiluutnantti Anders Erik Munckilta, joka menehtyi Leislahden kartanossa Rantasalmella alkusyksystä 1779. Hedvig Juliana omisti myös Puolet Varkauden kalastamosta, eli Huruskoskesta. Sen rannalle hän perusti yhdessä toisen omistajan, eli komissaari Backmanin kanssa kivimyllyn. Backman omisti myös samaisen kosken rannalla sijainneen viinapolttimon. Samaiselta komissaarilta majurinna Ramsay osti loput Kosulanniemestä, saaden näin sen kokonaan omistukseensa. Tilaa alettiinkin kutsua hänen mukaansa Mariebergiksi. 

Hedvig Juliana Munck asusti hankkimassaan Frugårdin (="Rouvakartano") kartanossa Joroisten Kotkatlahdella. Kuva: Signe Brander, historian kuvakokoelma, Museovirasto.

 

Varkauden rikkain nainen

Sitten siirrytään teollisuuden ja Wahlien aikakaudelle, vuoden 1875 heinäkuuhun. Aiemmin saman vuoden helmikuussa oli menehtynyt Varkauden ruukin isäntä, kauppaneuvos Paul Wahl jr. sairaskohtaukseen Villassa eli virka-asunnossaan, joka myöhemmin myös Varkauden Klubina tunnettiin. Vain 45-vuotiaana manan majoille siirtynyt Paul oli jättänyt jälkeensä viisi alaikäistä lasta, joista nuorin vain vuoden ikäinen Paul j.j. Lasten äiti, tuore leski oli 37-vuotias Charlotte Louise, omaa sukuaan Sesemann. Sesemannit olivat Wahlien tapaan Viipuriin emigroituneita saksalaisia, jotka harjoittivat tukkukauppaa ja teollisuutta Suomessa.

Edesmennyt Paul jr. oli ollut paitsi Varkauden ruukin isännöitsijä, myöskin yksi varakkaan perheyrityksensä, kauppahuone Paul Wahl&Co:n kolmesta pääomistajasta. Muut omistajat olivat Paulin veljet Carl ja Friedrich. Kauppasummaksi tuli 800 000 markkaa, jonka Charlotte jätti velkakirjaa ja korkoa vastaan kauppahuoneeseen. Lisäksi hän sai pitää omanaan muutamaa vuotta aiemmin Varkauteen Terijoelta siirretyn suuren huvilan, jossa oli asunut perheensä kanssa. Aikakauden henkeä kaupassa kuvaa se, että veljistä vanhin, Friedrich, otti holhottavakseen Charlotten lasten perintöosuudet. Kauppaneuvoksetar jopa suunnitteli Villan siirrättämistä Varkaudesta pois. Hän kuitenkin luopui ajatuksesta ja muutti lapsineen Helsinkiin, missä meni uusiin naimisiin. 

Charlotte Wahl. Kuva: Varkauden museokeskus Konsti.

 

Friedrichin menehtyessä vuonna 1883 Wahlien kauppahuone oli vaikeuksissa. Johtosuhteet olivat suuren osakasmäärän johdosta sekaisin, ja yritys velkaantunut. Yksi vaikutusvaltaisimmista hahmoista kauppahuoneessa oli kuitenkin Friedrichin leski, Olga. Hän esimerkiksi junttasi poikansa Fritzin kauppahuoneen uudeksi johtajaksi.

Olga Wahl. Kuva: Varkauden museokeskus Konsti

Fritz ei kuitenkaan onnistunut pelastamaan ongelmiin ajautunutta perhefirmaa. Seuraavien vuosien aikana Wahlien asema tukaloitui entisestään, ja vuonna 1908 yhtiö oli ajautunut lopullisesti umpikujaan. Kauppahuone päätettiin myydä. Toista vuotta kestäneen kaupankäynnin yksi keskeisimpiä hahmoja oli juuri Olga Wahl, joka kannatti yhtiön myyntiä A.Ahlström Oy:lle Gutzeitin sijaan. Lopultahan näin myös kaupoissa kävi. 

-Simo

PS

Mainittakoon vielä Wahlien kauppahuoneen perustaneen Paul Wahl sr:n eräs tytär, Thella. Hän nimittäin pelasti ja elvytti 1900-luvun alkupuolella perinteisen mutta jo lähes kadonneen raumanpitsin. Nykyään pitsinnypläämisen ympärille rakentuneet Pitsiviikot ovat Rauman vuoden kohokohta. Thella opiskeli myös maalausta Helene Schjerfbeckin ateljeessa, jonka eräs teos sattuu olemaan myös Varkauden taidemuseon yksi suurimpia tähtiä.