Poseerauksia

Madonnan päästä Rajamäkeen

Vielä on pimeää, mutta katse on jo ensi vuodessa, 2021 kesänäyttelyssä. Mikä olisi  mielenkiintoisempaa kuin taide. Julkinen taide puhuttaa, kaikki se mitä näemme liikkuessamme ulkona ja julkisissa tiloissa. Varkauden kaupungin alueella on lähes 90 julkista taideteosta, joko sisällä tai ulkona, eri omistajien pystyttämiä. Varsinkin veistosten tilausten taustalla on ollut paikkakunnan oma historia. Mennään kuitenkin sisätiloihin ja siihen taiteeseen, jota et pysty näkemään joka päivä.

Varkauden museoiden taidekokoelmista nostettu teemanäyttely POSEERAUKSIA tuo ensi kesänä 2021 esille maalauksia, joiden aiheena on ihminen. Ei tule aina ajatelleeksi, että tavallinen ihminen on ollut pyydettynä mallina taiteilijan teokselle. Tarvitaan aihe ja malli, oli se sitten maisema, asetelma tai henkilökuva. Siinäpä oikeastaan ovatkin perinteiset maalaustaiteen aiheet. 

Helene Schjerfbec: Madonnan pää, - . Öljy kankaalle. Kehys 75 x 67 cm. Rakel Kansasen kokoelma. Helene Schjerfbeckin mallit eivät saaneet nähdä valmista maalausta, se käännettiin seinää vasten. Tämä henkilökuva on maalattu Tammisaaressa vuonna 1934. Taiteilija pyysi naapureita tai naapurissa asuvia sukulaisiaan malli-istuntoihin. Taiteilija ei pyrkinyt näköisyyteen, vaan omien sanojensa mukaan hän etsi malleistaan ”sakeita sielun syvyyksiä”.  

Helene Schjerfbeckiä (1862 – 1846) pidetään tänä päivänä modernismin esikuvana. Näin ei aikanaan ollut, läpimurto tapahtui vuoden 1917 näyttelyn yhteydessä ja lopullisesti 30-luvulla. 11-vuotiaasta Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa opiskellut Schjerfbeck on Suomen tutkituimpia taiteilijoita. Jospa tämän näyttelyn aikana saataisiin selville, kuka on ollut taiteilijan mallina. Vuonna 2003 Villa Gyllenberg julkaisi tutkimuksen kokoelmiensa Schjerfbeckin maalauksen malleina olleista henkilöistä nimellä Malleja.  Äärimmäinen pelkistys etäännyttää tunnistamasta. Tietysti itse taideteos ja sen maalaukselliset ominaisuudet ovat ensi sijalla. Mutta jälkimaailmaa kiinnostaa kaikki taustatiedot, jotka liittyvät taideteokseen. 

Monta huutokauppaluetteloa piti selata, ennen kuin tärppäsi. Hagelstamin taidehuutokauppojen luettelossa vuodelta 1987 löytyi myyty Madonnan pään toisinto, öljymaalaus lähes samoilla mitoillakuin Varkauden Rakel Kansasen kokoelman teos. Helene Schjerfbeck teki aiheistaan useita versioita, toisintoja. Riihimäen taidemuseon Wähäjärven kokoelmassa on maalauksesta akvarelliversio. Maalauksen taustan selvittäminen on osa tutkimusta ja jatkuu kunnes mallikin selviää. 

Anton Lindforss: Nukkuva, - . Akvarelli paperille. Kehys 53 x 63,5 cm. Rakel Kansasen kokoelma. 

Henkilökuvien malleina oli usein taiteilijan perhe- ja tuttavapiiri. Mesenaateista, jotka rahoittivat taiteilijan työtä, tehtiin usein edustavia kokovartalomuotokuvia. Sellainenkin löytyy Poseerauksia- näyttelystä taiteen keräilijä Rakel Kansasesta (1888 – 1949). Hän keräsi taidetta ja kokoelman taiteilijat olivat myös hänen ystäviään. Erityisesti Anton Lindforss (1890 – 1943), jonka akvarellin Nukkuva mallina on ollut Rakel Kansanen. 1900-luvun vaihteesta alkaen oli tavallista nimetä taidenäyttelyissä kuvan aihetyyppi tyyliin ”Muotokuva” tai ”Mallitutkielma”. Kukapa olisi halunnut seinälleen toisen henkilön kuvaa, joka henkilön nimellä muuttuisi oikeastaan muotokuvaksi. Malli selvisi, kun tutkittiin Kansallisarkistossa olevaa Rakel Kansasen arkistoaineiston sisältämiä valokuvia. Rakel Kansanen eli Lyyli Elisabeth Kansanen-Toivola lahjoitti Varkaudelle testamentillaan 1949 Varkaudelle 14 teoksen kokoelman. Tämä Nukkuva-akvarelli päätyi kokoelmaan vuonna 1985 pojan, Joel Toivolan lahjoituksena. 

Lars Holmström: Valtiopäiväneuvos Kari Rajamäki, 2018. Kehys 115 x 95 cm. Varkauden kaupungin kokoelma. Kuva: Tuomas Toratti/Varkauden museot.

Varkauden kaupungin uusin virallinen muotokuva on valmistunut vuonna 2018, valtiopäiväneuvos Kari Rajamäestä, joka on ollut pitkään Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, vuodet 1985 – 2003 ja uudelleen vuodesta 2013. Rajamäen parlamentaarinen, huomattavan pitkä ura on yleisessä tiedossa, sen luetteleminen täyttäisi koko sivun. Muotokuvan maalannut Varkaudessa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt kuvataiteilija Lars Holmström (s.1949) teki maalauksen muutaman tapaamisen ja lukuisten valokuvien perusteella. Valokuvan käyttö apuna onkin ollut tavallista lähes sata vuotta. Entisten luokkatovereiden tapaaminen kesäaikaan Varkauden torilla antoi aiheen ottaa kuvaan mukaan punainen muistikirja, symbolinen viittaus aatemaailmaan ja kenties kiireiseen malliin.

Nyt on siis tilaisuus nähdä kaikki Varkauden kaupungin viralliset muotokuvat, alkaen kauppalanjohtajista kaupunginjohtajiin sekä valtuuston puheenjohtajien muotokuvat. Nämä tilaustyöt ovat näyttelyssä omassa salissaan, omana kokonaisuutena ovat Rakel Kansasen kokoelman henkilöaiheet ja taiteilijamuotokuvat. Kuopion taidemuseosta näyttelyyn on lainattu muutama helmi liittyen näyttelyn sisältöön. Ensi kerralla ja ennen kesää mietitään muotokuvan historiaa.

Margit eli Marru Rautala-Kaipainen: Lääkintöneuvos Kaarlo Hoppu (1920 – 2003), 1975. Kehys 145 x 101,50 cm. Varkauden kaupungin kokoelma. 

Tämä maalaus oli syytä ottaa näyttelyyn, kun huomasin Varkauden sairaalaa kierrellessäni, että useampikin henkilö mainitsi lääkäri Hopun. Mielestäni hänet maininneet henkilökunnan edustajat ovat sen verran nuoria, että kysymyksessä on kuullut tarinat. Näitä kuitenkin kaivataan Poseerauksia-näyttelyn yhteydessä, kirjaamme niitä ylös. Varkauden sairaalan johtava ylilääkäri on muotokuvasta päätellen ollut lähestyttävä mies, hän jäi eläkkeelle vuonna 1983. Kokovartalomuotokuva edustaa suosittua lajityyppiä, miljöömuotokuvaa. Muotokuva on ollut esillä Varkauden sairaalassa kokoushuoneessa, ei siis kovin näkösällä. Ja viime ajat sairaalan henkilökunnan lounasravintolassa.  

- Sinikka Vesterinen