RAKSALLA EILEN JA TÄNÄÄN

 

Armon vuonna 1976 saatiin varmasti lukea ja kuulla medioista, että Pave Maijasen Wigwamille tuottama Nuclear Nightclub-levy oli myynyt kultaa, johdinautoliikenne Tampereella lopetettu ja Jimmy Carter valittu Yhdysvaltain 39. presidentiksi. Varkaudessa puolestaan elettiin vaurauden päiviä, olihan Ahlström Oy alkanut rakentamaan kaupungissa sijaitsevaan tehdasintregaattiinsa neljättä paperintuotantolinjastoa. Siitä tulisi Suomen suurin ja kaunein. PK4, kuten koneen nimi ytimekkäästi kuului, suoltaisi paperia kasvaville maailmanmarkkinoille ennennäkemättömällä tahdilla. Paperikoneen toimittaisi Valmet Oy, joka valmistaisi sen pulpperit, kuivaussylinterit, viirat ja telat Rautpohjassa, entisellä Valtion Tykkitehtaalla.

Tehdasta rakentamaan tarvittaisiin sen eri vaiheissa lähes 1000-päinen joukko eri alojen taitajia. Ahlströmin virallinen tarina kertoo, että ”tehtaan rakennustöistä vastasi pääasiassa sen oma rakennusosasto.” Tässä on totuutta vain nimeksi, sillä kuten nykyäänkin, aliurakoitsijoita ja tavaraa työmaalle saapui eri puolilta Suomea. Esimerkiksi Suomen suurin rakennusfirma Rakennuskunta Haka urakoi maarakennustöitä Huruslahden rannalla, kuten myös piskuinen koneurakoitsija K. Hännikäinen Ky Mäntyharjulta ja monia muita. Muuan Ab Nokia Oyj toimitti kaapelikeloja Oulusta käsin Varkauteen ja niin edelleen.

Etualalla Urakoitsija Kalervo Hännikäisen kaivinkone. Takana Rakennuskunta Hakan nosturi. Varkauden museoiden kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma.

Koko tämä rakennusprosessi eri vaiheineen ja tekijöineen on taltioitu valokuvin. On mielenkiintoista havaita, että isot työmaat koneineen 70-luvun puolivälissä näyttävät hyvin paljon samoilta, kuin miltä ne näyttivät 2007, kun työskentelin Suur-Savon Leipomon uuden leipomorakennuksen työmaalla Mikkelin Pursialassa. Tosin Lokomon ”Teräsmies” – koneet puuttuivat, ja havaintojeni perusteella myös työturvallisuuteen on kiinnitetty 2000-luvulla hieman enemmän huomiota. Jostain syystä Varkaudessa lisenssillä valmistettuja Åkermanin ”Jussi” 610-vaijerikaivureita ei myöskään näkynyt vanhoissa kuvissa. Paikallisen osaamisen arvostuksen puute ei siis ole mikään nykypäivän rakennusurakoinnin ongelma.

Teräsmies työssä.
Varkauden museoiden kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma.

Elämme nyt vuoden 2021 ensi hetkiä. Aikaansa seuraava tietää, että Maijanen on siirtynyt muille soittoareenoille, Tampere saanut johdinautonsa (tarkalleen ottaen ratikat) takaisin ja Carterin puoluetoveri, Joe Biden aloittanut tehtävänsä Yhdysvaltain 46. presidenttinä. Varkauden vauraustilanteesta voidaan olla montaa mieltä. Poliitikko tai tutkija voisi puhua rakennemuutoksesta, haasteista tai kehittyvästä alueesta. PK4 jyskyttää yhä, vaikkei se enää paperia ole toviin tuottanutkaan, eikä tehtaita ole aikoihin enää omistanut Ahlström  Oy. Rakennusliike Haka teki 90-luvun lamassa Suomen yrityshistorian mittavimpiin lukeutuneen konkurssin, muun muassa tappiollisista maarakennusbisneksistä johtuen. K. Hännikäinen sen sijaan urakoi yhä, ja Nokiakin tekee taas muuta kuin matkapuhelimia. Ajat muuttuvat, mutta aina jotain säilyy. 

Betonin valua anturamuotteihin.
Varkauden museoiden kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma.

Kuvat ovat kuin aikaikkunoita, jotka sisältävät valtavan määrän tietoa, jos niitä osaa avata. Siksi huolellinen kokoelmatyö on tarpeen, jotta kuvia on mahdollista ylipäätänsä edes tutkia. Kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ensin tarvitaan käyttökelpoinen kuva. Sitten on hyvä olla vielä tutkija, joka kuuntelee, mitä kuvalla on sanottavanaan. 

Lisää kuvia Varkaudesta ja muualtakin katseltavana osoitteessa piipunjuurella.finna.fi

Simo