Kahdeksan kuukauden matka Savon Villeistä Metsäkansaan

Pääsin onnekseni kahdeksaksi kuukaudeksi seuraamaan museoiden ammattitaitoisen henkilöstön työpanoksia, mitä erilaisten näyttelyiden suunnitteleminen, pystytys ja purkaminen vaativat. Sekä tietenkin näyttelyiden opastuksien suunnittelut tiedonjanoisille asiakkaille. Korona-aika toi vielä omat haasteensa järjestelyihin ja monia tapahtumia jouduttiin koronan takia perumaankin. Olen myös saanut tutustua monipuolisiin ja lahjakkaisiin taiteilijoihin sekä tietenkin myös meidän ihaniin asiakkaisiimme. Varkauden Museonystävätkin ovat tulleet tutuiksi monien talkoiden kautta, missä he ovat olleet suurena apuna.

Tullessani syyskuun alussa ehdin vielä tutustua keräilijä Jani Pakkalan ”Savon Villit” –näyttelyyn (3.5.-13.9.2020), joka oli monipuolinen kokoelma suomalaista ekspressionismia.

Jani Pakkala kiinnostui taiteesta vasta 40-vuotiaana. Hän osti ensimmäisen taulunsa huutokaupasta tietämättä taiteesta mitään. Pienellä tutkimisella selvisi, että taulun maalannut Tyko Sallinen kuului ekspressionistiseen Marraskuun -ryhmään. Keräilijäluonteen omaavana hän sai ajatuksen ruveta keräilemään Marraskuun -ryhmän taiteilijoiden taideteoksia. 

Varkauden museot, Alex Matson (1888–1972) Satamasta, akvarelli

Jani Pakkalan jälkeen oli vuorossa turkulaisen kuvataiteilijan Ulla Maija Kallisen Metsän syli-näyttely (18.9.–29.11.2020) Hänen maalauksissaan lähtökohtana on rehevä luonto. Luonto ja eläimet olivat lähellä Ulla-Maija Kallisen sydäntä ja useissa töissä näyttäytyikin myös metsän eläimiä, joille metsä on niiden suoja ja turvapaikka. Myös tutut lehmät löytyivät niityllä käyskentelemästä.

Ulla-Maija Kallinen, Niityllä käyskentelijät, 2015-guassi, tussi, lyijykynä, leikattu paperi

 

Metsän sylistä siirryttiin Back to Nature /Takaisin Luontoon, valokuvaaja Martti Matilaisen valokuvakolaaseista koostuvaan näyttelyyn (4.12.2020–14.2.2021).

Näyttely kertoi autioituvasta maaseudusta ja katoavista pienistä kylistä. Martti Matilainen kierteli umpeen kasvavia sivuteitä ja etsi sopivia kuvauskohteita sekä kokosi niistä puhuttelevia kollaaseja. Kuvia katsoessaan mietti kukahan tuossakin on asunut ja mitä on tapahtunut. Kuvat saivat pohtimaan kaiken kuolevaisuutta.

  Martti Matilainen, Takaisin luontoon 4, pigmenttivedos

Minna Herralan Animalistic, Piirustuksia ja pieniä installaatioita- näyttely (19.2.–2.5.2021) käsittelee sitä miten kohtelemme eläimiä.

Minna Herrala suunnitteli uraa taiteilijana tai etologina, mutta koska etologin eli eläinten käyttäytymisen tutkijan opinnot olisivat vaatineet vuosien opiskelun yliopistossa, hänestä tuli taiteilija. Rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaa näkyy hänen töissään ja hän tehnyt paljon yhteistyötä eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen kanssa. Teoksissaan hän tuo epäkohtia mm. tuotantoeläinten kohtelussa, turkistarhauksessa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luontoon ja eläimiin. Hän tuo esiin myös ihmisen omituisen kaksijakoinen suhtautumisen eläimiin.

    Minna Herrala, Jäähyväiset hömötiaiselle, graffiti, muste, puuväri, 2019

Seuraavaksi olisi ollut vuorossa Poseerauksia - näyttely (18.5.-26.9.2021) eli henkilö- ja muotokuvia Varkauden kaupungin ja Kuopion taidemuseon kokoelmista. Valmista näyttelyä en ehdi täällä ollesssani näkemään, mutta ehdin olla mukana alkuvalmisteluissa. Siellä tullaan näkemään esim. valtiopäiväneuvos Kari Rajamäen virallinen muotokuva vuodelta 2018 ja miljöömuotokuva Varkauden aluesairaalan ylilääkäri Kaarlo Hopusta vuodelta 1975. Siihen ja myöhempiin näyttelyihin tulen sitten asiakkaana tutustumaan.

Margit eli Marru Rautala-Kaipainen, Lääkintöneuvos Kaarlo Hoppu (1920–2003), 1975,
Varkauden kaupungin kokoelma

14.2. ystävänpäivänä avautui Varkauden museoiden yläkerrassa monivuotinen Teollisuuden tekijät Metsäkansa-näyttely.

Näyttely perustuu Ivar Ekströmin valokuviin kun hän A.Ahlström Osakeyhtiön kasöörinä, tilojen lohkojana ja metsätyönjohtajana ollessaan kiersi Savon ja Kainuun syrjäseuduilla ja toimi työnsä ohessa myös valokuvaajana. Valokuvissa näkyy hänen aito kiinnostuksensa ja kunnioituksensa kuvattaviaan, metsäkansaa, kohtaan. Näyttelyssä on esillä myös esineistöä tuolta ajalta.

Monien hienojen kuvien joukosta oma suosikkini on tämä missä savupirtin muori antaa kiulusta jauhohaudetta ”Lemmikille”, itse vetelee kessusauhuja nysäpiipusta. Marttisenjärvi, Vieremä, 1912.

Varkauden museoiden kuva-arkisto, A. Ahlström Osakeyhtiön kokoelma / Ivar Ekström

Minun päiväni täällä lähenevät loppuaan, mutta vielä on vapun jälkeen viikko jäljellä. Kun katselin vappuaiheisia kuvia Varkaudesta menneiltä vuosilta piipunjuurella.finna.fi sivustolta, huomasin miten paljon ihmisiä on ollut entisaikaan liikenteessä. Ihmisiä on kokoontunut suurin joukoin toreille, seuraamaan vappumarsseja ja kuuntelemaan Varkauden Mieslaulajia Päiviönsaareen Veikkolan eteen. Saakohan tänä vuonna torilta vappupalloja, vappuhuiskia ja hattaroita?

Vappuväkeä Päiviönsaaren torilla 1962, Varkauden museoiden valokuvakokoelma /Pentti Kauppinen  

Kirjoittanut Jaana Elmgren-Salmi